Muuttuvasta maailmasta ja työstä (kolumni I-H 14.11.2018)

Työn tulevaisuus

Korkean työttömyyden Päijät-Hämeessä on pula ammattitaitoisesta työvoimasta. Moni on valmis julistamaan, ettei työ kelpaa laiskoille. Oma näkemykseni on, että työttömyyden ja työkyvyttömyyden syyt ovat paljon monimutkaisempia. Opiskelu ja ammattiin valmistuminen edellyttävät uskoa omiin mahdollisuuksiin.

Viime viikolla sosiaali- ja terveysministeriön ylijohtaja Kirsi Varhila arvioi maakuntavalmistelua eri alueilla. Tässä yhteydessä hän kertoi huolensa Päijät-Hämeestä ja Lahden seudusta. Nuoristamme 18 prosenttia on vailla toisen asteen tutkintoa.  Meillä on Suomen kolmanneksi eniten koulutuksen ulkopuolelle jääneitä nuoria.  Näköalattomuus huolestutti. Emme ole pystyneet vastaamaan nuorten hätään riittävän tehokkaasti.

Koulutuksen periytyminen näkyy vanhalla savupiipputeollisuuden seudulla. Koulutustasomme on edelleen alhainen. Toisaalta tulevaisuudenuskoa on näkyvissä. Perjantaina sain osallistua Lahden ammattikorkeakoulun uuden kampuksen avajaisiin. Iskun huonekalutehdas on muuntunut moderniksi opinahjoksi, josta on syytä olla ylpeä.

Yliopistoyhteistyö Lappeenrannan kanssa on käynnistynyt. Lahdesta on tullut yliopistokaupunki. Myös toisen asteen koulutusta järjestävä Salpaus on saanut uusia tiloja Lahteen Vipusenkadulle. Usko alueen ammatilliseen koulutukseen on vahva. Heinolalaisten on syytä olla ylpeitä omasta kampuksesta.

Oppilaitokset kilpailevat oppilaista. Heinolassa mietitään, kuinka nuoret valitsisivat opiskelupaikakseen omassa kunnassa olevan koulun. Suurten kaupunkien imu on voimakas. Sitä vastaan on vaikea taistella. Omien nuorteni kautta minulla on hyviä kokemuksia Heinolan lukiosta ja Salpauksen ammatillisista opinnoista, vaikka monien yt-neuvottelujen vaikutukset ovat tuntuneet.

Yritykset kasvavat ja sijoittuvat sinne, missä työvoimaa on saatavilla. Esimerkiksi metallialan alan osaajista on ollut pulaa jo pitkään. Samaan aikaan alan koulutuspaikkoihin on vaikeaa saada opiskelijoita. Heinolassakin on metallialan koulutusta. On harmillista, että vanhat duunariammatit ovat nuorille vieraita. Metallimies isäni oli ylpeä ammatistaan.

Kasvava yritys tarvitsee työvoimaa heti. Akuuttiin hätään ei auta koulutuspaikkojen lisääminen. Tulevaisuudessa työn perässä liikkumista on tuettava vahvemmin. Päijät-Hämeen sisällä sujuva julkinen liikenne on edellytys työn vastaanottamiselle. Nuorista yhä harvempi omistaa auton.

Suomessa ei ole keskieurooppalaista kisälli-mestariperinnettä. Ehkä olisi, jos olisimme vuosisatoja rakentaneet kelloja. Historiamme on lyhyempi. Toisen asteen koulutuksen eli ammatillisen koulutuksen uudistumisen myötä opiskelua tapahtuu entistä enemmän työpaikoilla. Se on mahdollisuus ja haaste yrityksille.

Kun Suomi teollistui 1970-luvulla, tehdastyöhön pestautui maaseudulta muuttaneita kouluttamattomia ihmisiä. He olivat ruumiillisen työn raatajia. Heillä oli kädentaitoja, joita me emme enää opi. Palkkatyö tehtaassa toi huikean elintason nousun. Maailma muuttui.

Nyt matalapalkkaisen työn osuus lisääntyy ja keskituloinen työ vähenee. Kun palkalla ei tule toimeen, työssäkäyvät köyhät ovat riippuvaisia yhteiskunnan tukijärjestelmistä. Vastuuta palkanmaksusta on siirretty yhteiskunnalle.

Seuraavan eduskunnan on ratkaistava uudella tavalla työn ja sosiaaliturvan yhdistäminen. Siihen tarvitsemme nykyistä parempaa yhteistyötä ja halua ymmärtää toistemme näkemyksiä.

Kirsi Lehtimäki, Heinolan kaupunginhallituksen puheenjohtaja, sd

Kirsi Lehtimäki