Kirsi-Maarit Lehtimäki

Tehdään ihanteista totta

  käytännön teoilla

Muokattu 2.jpg

Käytettävissä eduskuntavaalit 2019

Kirsi-Maarit Lehtimäki

Olen 51-vuotias sairaanhoitaja ja luottamusmies Päijät-Hämeen hyvinvointikuntayhtymässä. Toimin pääluottamusmiehenä tehyläisille, jotka työskentelevät hyvinvointikuntayhtymän peruspalveluissa. Lahden ja ympäristökuntien kotihoidon, palveluasumisen ja terveyskeskuksien arki on tullut tutuksi edustettavien työntekijöiden kautta. Oma hoitotyön pestini on keskussairaalan kardiologisella vuodeosastolla eli sydänosastolla.

Perheeseeni kuuluvat neljä aikuista lasta ja kolme lastenlasta sekä mummon poikaystävä.

Työ ja perhe pitävät tiukasti kiinni arjessa.

Luottamustehtäviäni ovat:

Heinolan kaupunginhallitus, puheenjohtaja, kesäkuu 2017 alkaen, Päijät-Hämeen maakuntahallitus, jäsen, 2017 syyskuu alkaen,
STTK:n edustajisto, puheenjohtaja, 2018-2021,

Tehyn valtuusto, jäsen, 2018-2021,

Kuntaliiton valtuuskunta, jäsen, 2018-2021

 

Sosiaali- ja terveydenhuolto on työn, opiskelun ja luottamustehtävien kautta vahvaa osaamisaluettani samoin työmarkkina-asiat.

Tulevaisuudessa ratkomme edelleen tavalla tai toisella sote-uudistusta. Meitä sote-osaajia tarvitaan edelleen.

STTK:n edustajiston puheenjohtajana minulla on läsnäolo- ja puheoikeus STTK:n hallituksessa. Työelämää uudistettaessa on toimittava reilun työelämän sääntöjen mukaan ja pidettävä kiinni sopimusyhteiskunnasta. Huolia ja haasteita liittyy etenkin nuorten ja ikääntyvien asemaan työelämässä. Työelämän uudistaminen sekä työn ja sosiaaliturvan toimivampi yhdistäminen on demarien tehtävä – siinä vain meillä on riittävä osaaminen.

Olet tervetullut mukaan vaalityöhön!

 

Puhe STTK:n edustajistossa 12.12.2017

Muuttuva työ haastaa ammattiyhdistysliikkeen.

Pätkätyö, silpputyö, itsensä työllistäminen lisääntyy. Työn ja sosiaaliturvan yhteensovittamiseen on pikaisesti löydettävä uusia tapoja, jotka helpottavat ihmisten työllistymistä. Etenkin vastavalmistuneen nuoren on päästävä nopeasti harjoittamaan ammattiaan.

Muuttuvassa maailmassa suurin osa työntekijöistä tekee edelleen perinteistä palkkatyötä. Työntekijän asemaan kohdistuu pelottavan paljon uhkia. Vastakkainasettelu yrittäjyyden ja palkkatyön välillä on harmillista. Yrittäjän sosiaaliturvan ongelmat eivät ratkea heikentämällä työntekijän asemaa. Miten ammattiyhdistysliike löytää uuden roolinsa ja sovittaa sen yhteen perinteisen edunvalvonnan kanssa? – Se tulee vaatimaan luovuutta. Keskusjärjestönä Sttk on näyttänyt hyvää esimerkkiä rohkeilla ja työelämää uudistavilla ulostuloillaan.

Ammattiyhdistyliikkeen merkitys on perusteltava uusille sukupolville.

Ammattiliittojen ja luottamusmiesten toiminta jää liian usein jäsenistölle vieraaksi. Työn näkyväksi tekeminen on paikallinen haaste kaikilla työpaikoilla. Myönteiset uutiset eivät saa yhtä suurta huomiota kuin kielteiset. Ammattiliitot nousevat otsikkoihin lakkoillessaan tai vastustaessaan muutoksia. Arjen edunvalvonta, neuvottelutyö ja työhyvinvoinnin edistäminen eivät nouse otsikkoihin silloin, kun asiat sujuvat.

Myös työntekijöillä on halua sopia asioita paikallisesti. Työn ja perhe-elämän yhteensovittamista voidaan sujuvoittaa työvuorosuunnittelulla. Työhyvinvointi lisääntyy, kun työntekijöillä on mahdollisuus vaikuttaa työaikoihin ja työn tekemisen tapoihin. Yllättävän moni olisi halukas lyhentämään työaikaansa.

Paikallinen sopiminen onnistuu, kun henkilöstönedustajilla ja työnantajalla on toimiva yhteistyörakenne.

Olen toiminut henkilöstön edustajana sekä yksityisellä että julkisella sektorilla.  Luottamusmiehenä olen sillanrakentaja työnantajan ja perustyötä tekevien ammattilaisten välillä. Suuremmilla työnantajilla yhteistoiminnan rakenteet ovat olemassa. Toisaalta muutostilanteissa on jatkuvasti epäselvyyttä ja tulkintaeroja toimintatavoista. Liikkeenluovutukset ja yrityskaupat ovat normaalia arkea. Luottamusmiesten osaaminen ja heidän antamansa tuki jäsenistölle korostuu. Myös työnantajalla on usein epäselvyyttä yt-lain tulkinnoista.

STTK on nostanut esille nykyisen yt-lainsäädännön ongelmat.

Pidän harmillisena, ettei yt-lain uudistaminen edennyt hallituksen kevään puoliväliriihessä. Nykyinen laki korostaa muotoseikkoja – ei aitoa yhteistoimintaa.

Henkilöstön edustajien asema vaihtelee eri työnantajilla. Työpaikoilla ongelmia on tiedonsaannissa, vuorovaikutuksessa ja johtamisessa. Ongelmat ovat samoja niin yhteistoiminnan kuin paikallisen sopimisen osalta.  Yt-lain uudistaminen edesauttaisi paikallisen sopimisen etenemistä käytännössä

Tulevalta odotan, että rakentavat avaukset kuullaan paremmin ja vastakkainasettelu jää vähemmälle. Jatketaan uudistavalla ja aloitteellisella linjalla.